Viime viikolla istuin sivuston suunnittelun tunnilla 45 minuuttia, tänään kokonaiset puoli tuntia. Kummastakaan tynkätunnista en voi syyttää itseäni. Tai viime viikkoisesta ehkä vähän, koska olen ottanut ristikseni supermainion Meduusa-tapahtuman tuottajuuden --> vaatii joskus poissaoloja tunneilta. Tänään puolestaan yleensä aina niin täsmällinen opettajamme tuli paikalle noin 12 ja puoli minuuttia myöhässä. Mutta, opettajakin on ihminen.

Kuten arvata saattaa, päähäni ei siis ole jäänyt parista edellisestä kerrasta juurikaan mitään. Harmi sinänsä, sillä viime viikon tunti alkoi lupaavasti lehtileikkeellä, jossa mainittiin jotain siitä, kuinka Valiokin on nykyisin Facebookissa. No, kukapa ei olisi (vastaus: isäni ja mummoni). Kiinnostavaa aiheessa ei ollut yrityksen liittyminen sosiaaliseen mediaan, vaan itse sosiaalinen media. Facebook on avannut oven johonkin aivan uuteen maailmaan, jota ei edes voinut kuvitella olevan. Yhteyksien määrä on rajaton, mutta rajallinen, jos itse niin haluaa. Facebookissa voi olla näkyvä tai näkymätön. Ja totta kyllä, yritykset hyötyvät siitä myös. Valiokin.

Tänään emme ehtineet käydä tunnilla läpi sen enempää sosiaalista mediaa kuin mitään muutakaan. Kuten jo aiemmin mainitsin, jouduimme rientämään tunnilta toiselle jo arviolta puolen tunnin mittaisen oppitunnin jälkeen. Miten sitä joskus peruskoulussa onkin ehtinyt oppia jotain 45 minuutin tunnin aikana? Nykyisin 60 minuuttiakin tuntuu lyhyeltä ajalta.

Tämä tästä tällä kertaa, ensi viikolla enemmän. Tai vähemmän.